Keskustelu tietokoneista on vihdoin alkanut myös Arkkitehtiuutisissa. Ovatko arkkitehdit vihdoin huomanneet, että tämä uusi väline on merkityksellisempi kuin tussi ja naruviivain yhteensä?
Loppusyksystä Otaniemen opiskelijat valittivat koulun surkeita laite- ja opetusresursseja. Ja aiheesta, sillä töitä ei juurikaan saa ilman koneenkäyttötaitoa. Vastaavasti konetta osaavista henkilöistä on kova pula. Käsittäkseni opiskelijat ovat koulussa oppiakseen välttämättömät taidot ja valmiudet tulevan ammattinsa harjoittamiseen.
On järkyttävää seurata läheltä miten CADiin suhtaudutaan maan suurimmassa arkkitehtiopetusta antavassa korkeakoulussa. Helpolla "rahaa ei ole" -selityksellä tyrmätään kaikki tietotekniikanopetusta suosivat ajatukset. Todellinen syy löytynee tahdosta ja motivaatiosta. On paljon helpompaa opettaa totutulla tavalla ja välineillä, kuin käyttää aikaa uusien välineiden mahdollistaman paremman opetuksen tutkimiseen ja kokeilemiseen.
Tietokoneet eivät ole pelkkiä piirustusvälineitä – naruviivaimen ja harpin korvikkeita. Ne ovat paitsi suunnittelu- myös kommunikaatiovälineitä. Opetuksessa, jos missä, kommunikaatio on tärkeää. Sähköpostin avulla oppilaat voivat häiritä opettajaa myös virallisten vastaanottoaikojen ulkopuolella. Sähköpostin liitteenä liikkuvat kuvatkin näppärästi. On selvää, että opetuksessa tarvitaan uutta asennetta paitsi välineisiin, myös opettamiseen.
Vuoden ensimmäisessä numerossa Matti Pöyry hehkuttaa surullisen kuuluisan Microsoftin lippulaivaa Windows NT:tä ja internettiä. Windows NT on kieltämättä hyvä, huomattavasti Windows 95:ttä parempi käyttöjärjestelmä, mutta internettiin pääsee kyllä monilla muillakin käyttöjärjestelmillä.
Suomi on monopolien maa. Myös tietokoneiden käyttöjärjestelmissä olemme värittömämpiä kuin muissa teknologian kärjessä kulkevissa maissa. Microsoft on erilaisin keinoin saavuttanut ylivoimaisen markkinajohtajan aseman. Mielestäni tätä markkina-asemaa ei ole syytä tukea ilman erityisiä perusteita. Emme me kaikki halua ajaa Toyotalla, asua lähiössä ja katsoa Kauniita ja rohkeita, vaikka suuri osa suomalaisista niin tekeekin.
Kaikeksi onneksi arkkitehtien keskuudessa ollaan avoimempia ja ajatellaan itsenäisesti. Niinpä monet suomalaiset arkkitehtitoimistot käyttävät myös Unix- ja Mac OS -käyttöjärjestelmiin tukeutuvia ratkaisuja. Keskimäärin näissä toimistoissa ollaan tehtyihin valintoihin tyytyväisempiä kuin Microsoftin asiakaskunnassa.
Joudun henkilökohtaisesti päivittäin tekemisiin Mac OS- ja Windows -käyttäjien kanssa. Molemmilla on omat ongelmansa, mutta ongelmat ovat perusteiltaan erilaisia. Windows-käyttäjillä on ongelmia fyysisten laitteiden kanssa. Mac OS -käyttäjän ongelmat koskevat yleensä tiedonsiirtoa Windows-koneille, joko muille suunnittelijoille tai kopiolaitoksille. Voin kärjistää sanomalla kaikkien ongelmien liittyvän Windowsiin.
Tästä huolimatta olemme valinneet itsellemmekin uudeksi esittelylaitteeksi Windows NT -käyttöjärjestelmällä toimivan 433 megahertsisen Digital Alpha -laitteen. Perusteita on kaksi: Windows NT on tökeröstä käyttöliittymästään huolimatta erittäin luotettava ja nopea, ja Alpha-prosessori on nopein prosessori alle 50 000 markan hintaluokassa.
Internet on käsitellyistä aiheista kuumin ja mielenkiintoisin. Internet todellakin aiheuttaa seuraavan murroksen tällä lisääntyvän informaation aikakaudella. Arkkitehdit voivat hyödyntää internet-verkon mahdollistamia yhteyksiä sadoilla eri tavoilla. Internettiä voisi verrata maantieverkkoon. Sitä pitkin pääsee paikasta toiseen. Joskus tie on leveä ja nopea, joskus koukeroinen kinttupolku. Teitä pitkin voi liikkua mitä erilaisimmin keinoin, traktorilla, bussilla, jalan tai moottoripyörällä.
Niin myös internetissä liikkuu kaikenlaista informaatiota. Tunnetuimpia tiedon muotoja ovat sähköposti ja html-kieliset kotisivut, mutta internetin liikennesääntöjen alaisuudessa voi liikkua myös muuta tietoa. Esimerkiksi M.A.D.in intranet käyttää harvinaisempaa tiedonmuotoa.
Internetin vahvuus on sen laitteistoriippumattomus. Siellä liikkuvaa tietoa voi lähettää, julkaista ja vastaanottaa millä laitteilla tahansa. Juuri tämä on saanut Microsoftin varpailleen, Windows-monopoli uhkaa sortua. Internetissä Windows NT:tä ei tarvita, mutta sekin kelpaa hyvin. Helpointa verkkoon on mennä Mac OS:llä ja todelliset gurut käyttävät ainoastaan Unixia.
Internet antaa paljon mahdollisuuksia. Välimatkat pienenevät ja työmatkat tulevat usein tarpeettomiksi. Kansalaisyhteiskunnan edellyttämä kommunikaatio on mahdollista. Uskon internetin kaikkine rönsyineen muodostuvan nopeasti tärkeimmäksi kommunikaatiokanavaksemme. Samalla inhimmillisen kontaktin arvo nousee ja ymmärryksen lisääntyessä muutumme vähä vähältä paremmiksi ihmisiksi.
Teksti on julkaistu aikaisemmin Arkkitehtiuutisissa 1997.
Please, send any comments to Severi@mad.fi