Ki on elämän peruslähde. Se osa kiitä, jota kehomme hallitsee, on vain osa maailmankaikkeuden kiitä. Aivan kuin vesi, jonka juomme, palaa aikanaan mereen ja on osa kaiken veden merta.
Oma Kiimme on jatkuvassa vuorovaikutuksessa kaikkeuden Kiin kanssa, ja silti niitä ei voi erottaa toisistaan. Elämässä on kysymys oman Kiimme vuorovaikutuksesta kaiken Kiin kanssa. Kun Kiin virta on voimakas, me olemme terveitä. Kun virta hetkeksi katkeaa tai heikkenee tulemme tiedottomiksi, epävarmoiksi. Kun virta kokonaan lakkaa, me kuolemme.
Ki kuitenkin kuluu ja meidän täytyy välillä ladata itseemme Kiitä. Parhaiten se onnistuu täydellisen rentoutumisen aikana, kun aivoaaltomme ovat säännöllisiä ja tasaisia. Useimmat ihmiset pystyvät täydellisesti rentoutumaan vain syvässä unessa, joten nukkuminen on heidän ainoa tapansa ladata Kiitä. Niinpä myös unen laadulla on enemmän merkitystä kuin sen määrällä.
Mutta mitä voimakkaampi on virta, mitä enemmän lähetät Kiitä, sitä enemmän myös saat sitä, sitä voimakkaammin kykenet sitä lataamaan. Tie onnelliseen ja tasapainoiseen elämään löytyy opettelemalla lähettämään Kiitä.
Ihminen, kuten kaikki olennot maailmankaikkeudessa, on syntynyt lähes olemattomasta, jostain, mistä koko maaimankaikkeus on rakennettu. Se on Ki. Kristityt puhuvat Jumalasta ja buddhalaiset buddhasta, mutta ne ovat vain eri nimiä samalle asialle.
Alussa maailmankaikkeus oli yksi. Kun kaksi vastakkaista voimaa syntyi, syntyi myös meidän maailmankaikkeutemme. Ikuisesti virtaavan Kiin määrä on vakio, vain se muoto vaihtuu.
Keho ja mieli ovat yhtä, eikä niiden välillä ole selvää rajaa. On järjetöntä yrittää erottaa niitä toisistaan, parempi yhdistää ne työskentelemään yhdessä.
Kiin voi esittää myös matemaattisesti. Maailma on yksi, kuten ihminen, kuten yksi sormi. Jos sormesta ottaa puolet pois, jää jäljelle yksi, jos sen edelleen puolittaa, jää jäljelle yksi yhä uudelleen. Loputtoman puolittamisen tuloksena on äärettömän pieni Kiin osa.
Koska Kii on maailmankikkeuden perusyksikkö ja ääretön määrä äärettömän pieniä osasia, koostuu kaikki Kiistä. Jos kehittää tämän asian ymmärryksen äärimmilleen ymmärtää maailmankaikkeuden mielen, joka hallitsee elämän synnyttämistä, rakastamista ja suojelemista. Se on edellytys rauhan ja liiton saavuttamiseen luonnon kanssa.
Kahta vastakkaista voimaa, jotka synnyttivät ymmärtämämme maailman, kutsutaan nimillä yin ja yang idässä, positiivinen ja negatiivinen lännessä. sanoessaan maailman rakentuvan sähköstä Edison tarkoitti Kiitä. Sähkö koostuu positiivisesta ja negiisesta komponentista, niin myös henkilökohtainen Ki. Maailmankaikkeuden Kii ei koostu komponenteista. Ihmisen aivoissa syntynyt Ki taas on joko positiivista tai negatiivista.
Jos muuriin tulee valoa toiselta sivulta, on se valoisa, mutta toiselta puolelta pimeä. On järjetöntä väitellä kumpi muurin puolista on todellisempi, sillä kaikkia asioita voi katsoa molemmilta puolilta. Jos haluaa elää onnellisenä, terveenä ja pirteänä, tulee katsoa asioita niiden valoisalta puolelta. Jos pimeys ja surkeus viehättävät, niin voi katsoa pimeitä puolia. On jokaisesta itsestään kiinni kumman puolen hän näkee. On hyvä harjoitella asioiden positiivisten puolien näkemistä ja Kiin lähettämistä. Silloin on uskottava, että maailma on rakkautta täynnä.
Jos haluaa vahvistaa Kiitään on pyrittävä tulemaan yhdeksi maailmankaikkeuden Kiin kanssa. Kun ajattelee positiivisesti ja lähettää Kiitä virtaa samalla tuoretta Kiitä tilalle.
Välttämätön perustus yhdistymiseksi maailmankaikkeuden Kiin kanssa on oman mielensä ja kehonsa yhdistäminen. Nykyaikanen ihminen epäonnistuu, koska hän yrittää tuottaa kukkia ennen kuin juuret ovat kasvaneet.
Vanha japanilainen tarina kertoo vanhasta naisesta, jonka talo syttyi palamaan. Tulen levitessä nainen nosti suuren ja painavan arkun, joka oli täynnä perhekalleuksia, ja kantoi sen ulos. Kun tulipalo oli sammutettu hän yritti viedä arkun takaisin taloon, mutta ei jaksanut nostaa sitä.
Lähes jokainen on kokenut jotain vastaavaa. Hädän hetkellä naisen oli helppo yhdistää mieli ja keho, mutta sen jälkeen ei. Maratonjuoksijat lähestyessään maalilinjaa ovat lähellä mielen ja kehon yhdentämistä, mutta maaliin päästyään heidän mielensä ja kehonsa eroavat niin täydellisesti, että he tuskin pysyvät pystyssä.
Miksi se sitten on niin vaikeata? Mieli ja keho ovat niin erilaiset olemukseltaan, että niiden yhdentämistä pitää helpsti tavalliseslle ihmiselle mahdottomana. Mutta todellisuudessa se ei ole vaikeaa, ihmiset vain ovat tottuneet pitämään mieltä jakehoa erillisinöä asioina. Todellisuudessahan ne ovat molemmat muodostuneet Kiistä.
Aivoissa on jatkuvaa värähtelyä. Tätä värähtelyä kutsutaan yleensä aivoaalloiksi. Jos lähtee ajatuksesta, että aivot ovat rauhattomat, niin ei niiden rauhoittaminen onnistu vaikka kuinka yrittäisi, sillä rauhoittamisajatukset aiheuttavat itsekin vilskettä. Mutta, jos lähdet ajatuksesta, että olet täysin rauhallinen, niin se näkyy aivoaalloissakin. Mielen ja ruumiin yhdentäminen ei onnistu, jos annat ajatusten häiritä aivoaaltojasi.
Ensin tulee päättää, että mielen äärimmäinen tila on levollisuus. Ajattele aaltoa, rahoita se puolittamalla yhä uudelleen, kunnes se on äärimmäisen rauhallinen. Huomaa ettei se ikinä kuole. Elävä tyyneys on äärimmäisen dynaamista ja sisältää äärettömästi voimaa. Kuollut tyyneys ei sisällä voimaa. Mieli tulee pitää äärimmäisen pienuuden polulla, se on tyyneyttä, se on mielen ja kehon yhdentämistä.
Todellinen ongelma on kuitenkin näiden ajatusten käytännön toteuttaminen. Elämänsä harjoiteltuaan ja kokeiltuaan on Koichi Tohei kehittänyt neljä perusperiaatetta, joiden avulla jokaisen tulisi kyetä mielen ja kehon yhdentämiseen.
Periaatteet ovat seuraavat:
Tohei harjoitteli Zeniä Kiotossa opiskeluaikoinaan ja yritti jatkuvasti pitää mieltä ja kehoa yhdessä. Zazenin mukaan on istuttava kuin kivi nenä ja napa, sekä korvat ja hartiat linjassa. Mutta se on väärin. Hän harjoitteli kauan ihmetellen, eikä tohtinut korjata vanhan papin opetuksia. Todellisuudessa linjassa tulisi pitää tentei, kolmas silmä, ja lower abdomen.
Eron voi huomata kokeilemalla istumista molemmissa asennoissa jonkun työntäessä. Jälkimmäinen asento on huomattavasti tukevampi.
On helppoa keskittää ajatuksensa yhteen pisteeseen, jos se on napa, mutta todellinen yksi piste on muutaman sentin navan alapuolella.
Maailman kaikkeus on ääretön pallo äärettömällä säteellä. Jos astut askeleen oikealle, niin maailma ei lyhene askeleenmittaa siihen suuntaan. Olet siis aina maailmankaikkeuden keskipisteessä. Tämä pallo puolitetaan äärettömän monta kertaa, kunnes se on niin pieni ettei sitä voi kuvitella. Tähän tilaan se jätetään ja pidetään. Vanha Zen-sanonta: "Ajattele jotain, mitä ei voi ajatella."
Nykyisen lääketieteen mukaan 70-80 % sairauksista liittyy hermojärjestelmään. Lääkärit käskevät potilaita rentoutumaan, mutta kärsivät itse jännitystiloista.
Miksi rentoutuminen on niin suuri ongelma? Koska rentoutumiseen liittyy yleisiä väärinkäsityksiä. Sitä pidetään löysänä ja heikkona tilana, vaikka todellisuudessa se on vahvin tila.
Asiaa voi kokeilla seisomalla kädet sivuilla. Toinen yrittää nostaa toista kättä ylös. Se nousee helposti, jos seisoja jännittää, mutta jos seisoja on rento, ei löysä, niin kättä ei pysty nostamaan.
Yhden pisteen pitäminen ja täydellisesti rentoutuminen ovat yksi ja sama asia, joita ei voi erottaa toisistaan.
Luonnostaan kaikkien esineiden paino on mahdollisimman alhaalla. Ainoastaan ihmisruumis tekee poikkeuksen kun se on jännittynyt. Kun on tyyni on kaikkien ruuumiinosien paino niiden alapinnalla. Helposti tämä unohtuu, eikä voi olla tyyni, vaikka se on luonnollisin olotila.
Koska mieli liikuttaa kehoa, niin painon saa alas ajattelemalla niin.
Täydellisesti rentoutuminen ja painon alhaalla pitäminen ovat yksi ja sama asia.
Ihmisellä, jolla on heikko Ki, ei ole itseluottamusta. Hän epäröi uusia haasteita ja pärjää huonosti tai epäonnistuu. Siten halutessaan onnistua ja menestyä on ensin vahvistettava Kiitä. Opittava lähettämään Kiitä.
Kiin lähetystehoa voi kokeilla pitämällä kättä suoraan edessään. Toinen yrittää taivuttaa kättä. Jos käsi taipuu, niin Kii ei kulje, jos se ei taivu on kyseessä "taipumaton käsi". Kiin lähettämiseen on uskottava, eikä ole syytä olla uskomatta.
Voi tuntua vaikealta keskittyä yhtä aikaa neljään perusperiaatteeseen, mutta onkin ymmärrettävä kyseessä olevan yhden ja saman asian. Jos onnistut yhdessä periaatteessa, niin olet onnistunut muissakin. Jos epäonnistut yhdessä periaatteessa, niin olet epäonnistunut muissakin.
Nyt on perusperiaatteet selvitetty, käsitelkäämme mielen ja kehon yhdentämistä päivittäisessä elämässä.
Sodan jälkeen syntyneet ovat fyysisesti huomattavsti kookkaampia kuin aikaisemmat sukupolvet. Silti nuoret ovat nykyään fyysisesti heikompia kuin aikaisemmin. Etenkin jalat ja lantio ovat nykyään heikkoja. Vahva mieli menee hukkaan, jos ihmisellä on heikko keho.
Ihmiskeho on muunneltavissa fyysisellä harjoituksella.
Hölkkä on hyvää koko kehon harjoittamista, mutta ei sovi sairaille tai heikkokuntoisille. Kävely sopii kaikille ja lienee paras tapa pitää yleiskuntoa yllä.
Ki-Aikidossa harjoitetaan koko kehoa ja molempia puolia yhtäläisesti.
Usein luullaan käsien väsyvän helpoimmin, mutta todellisuudessa jalat väsyvät helpoimmin. Ihmisille, jotka eivät ole harjoittaneet jalkojaan, voi keski-iässä jopa 20 minuutin seisominenkin olla ylivoimaista. Vahvajalkainen on yleensä terve. Tulee siis venyttää jalkoja takaa.
Jos jousen kaari on jatkuvasti jännitettynä, ei jousesta ole iloa taistelussa. Ei myöskään ihminen voi olla voimakas, jos hän on jatkuvasti jännittynyt. Todellinen rento tila on vahvin. Se on mukava ja taynnä voimaa, mutta useimmat ihmiset eivät osaa todella rentoutua.
Rentoutumista voi kokeilla seisomalla luonnolisesti kädet sivuillaan ja keskittymällä yhteen pisteeseen. SItten ravistellaan käsiä niin nopeasti kuin mahdollista, niin että koko keho, jopa varpaat heiluvat. Lopetetaan ravistaminen ja pysytään hiljaa paikallaan.
Toinen voi koettaa rentoutumisen onnistumista työntämällä rentoutunutta tai yrittämällä nostaa tämän kättä.
Tämä rentoutunut tila on vahvin. SItä voi käyttää hyväkseen valmistautuessaan mihin tahansa suoritukseen, kuten esiintymiseen tai lyöntiin urheilussa.
Vanhat ihmiset ihmettelevät usein nykynuorten heikkoa henkistä selkärankaa. Nykynuoret luovuttavat helposti ensimmäisten vastoinkäymisten tullessa vastaan. Ongelma on mielen heikkous.
Mielen heikkouteen on monia syitä, muuta tärkein on koulutusjärjestelmämme. Mieli ja keho kuuluvat erpottamattomasti yhteen, mutta nykyaikainen kasvatus korostaa kehoa ja unohtaa mielen. Kaikissa kouluissa on hieno voimistelusali, mutta ei mitään paikkaa mielen harjoittamiseen. Jopa psykologit saattavat tutkia vain aivojen fyysistä rakennetta.
Auringon hajavalon voi keskittää linssillä voimakkaaksi säteeksi. Keskittyminen on voimaa myös mielessä. Sen sijaan, että ihmiset noudattaisivat tätä yksinkertaista totuutta, he heikentävät sitä yrittämällä lukea syödessään tai opiskella kuunnellessaan musiikkia.
Mieli liikuttaa kehoa. Mieli maistaa ruoan kielen kautta. Mieli liikkuu jalkojen avulla. Tavallinen luulee, että kieli maistaa ja jalat kävelevät. Hän luulee, että kieli maistaa ruoan vaikka silmät lukisivatkin sanomalehteä. Yleensä hän ei tiedäkään mitä syö. Kun syöt, niin syö, ajattele ruokaa. Se on ainoa tapa kokea maku ja samalla se vahvistaa mieltä.
Ennen kuin lähdet kävelemään selvitä itsellesi, että se on mitä tahdot tehdä. Sitten kävele. Jos kävele kun ei halua jää mieli jälkeen. Pienikin tönäisy riittää kaatamaan.
Vanha japanilainen laulu: "Matkalla rakkaan luo, tuhat mailia tuntuu yhdeltä; Kun ei häntä tapaakaan ja joutuu palaamaan kotiin, tuntuu yksi maili tuhannelta."
Kun haluat tehdä jotain hyvin, niin keskitä mielesi siihen ja vain siihen asiaan.
Kaikilla asioilla on kaksi puolta, joista toinen on valossa ja toinen varjossa. Molemmat puolet ovat todellisia. Jos haluaa vahvan mielen on keskityttävä valoisaan puoleen, vastakkaiseen puoleen keskittyvä käyttää mieltä negatiivisesti.
Koichi Tohei: "Älä sano ettet pysty. Kun aloitat jotain sano, että pystyt. Sitten tee se." Valittaminen on negatiivista, kukaan ei onnistu niin kauan kuin hän valittaa.
Kerskaile, mutta älä liioittele. Sekin on mielen käyttämistä positiivisesti.
Ihmisiä, jotka menestyvät matematiikassa ja tieteissä, sanotaan usein nerokkaiksi. Harvemmin sanaa käytetään menestyvistä liikemiehistä tai henkilöstä joka pystyy torjumaan useita hyökkääjiä samanaikaisesti. Tätä pidetään yleensä voimana.
Ymmärtäminen on älykkyyden tärkeä osa. Ymmärtää mitä toinen tarkoitta jo hänen aloittaessaan puhumaan. Ymmärtää kirja kuin kirja.
Lukeminen on ymmärtämisen peruskivi. Vapaa-aikaa kannattaa käyttää runsaasti lukemiseen. Lue kirjat ensin nopeasti, ja jos se tuntuu kiinnostavalta niin lue se uudelleen tarkasti.
Älykkyydestä ei ole hyötyä ilman arviointikykyä. Mikään ei voi korvata kykyä erottaa oikea väärästä. Kun mieli on tyyni on mahdollista tehdä oikeita arvioita.
Kirjailijan talo syttyi palamaan. Hädissään hän kantoi kirjoituspöytänsä ulos, mutta ei enään pystynyt pelastamaan arvokkaita kirjoituksiaan. Säikähtäessään hänen mielensä tyyneys katosi ja hän ei kyennyt tekemään oikeita arvioita.
Kun pitää yhden pisteen ja mieli on tyyni näkee asiat selkeinä ja voi helposti tehdä oikeita ratkaisuja.
Kun kameran tarkentaa huolellisesti, saa tarkan kuvan. Samoin on aivojen laita.
On opeteltava lyhyesti ja tehokkaasti mieli ja keho yhdessä, pitkän puolitehoisen pänttäämisen sijasta. Jos haluat muistaa jotain, niin kirjoita se paperille.
Rainer Varis, 1. dan Ki-Aikido
Koichi Tohei, Book og Ki: Co-ordinating Mind and Body in Daily Life
Please, send any comments to Severi@mad.fi