Kuvio on ehkä ehjä, muttei mielenkiintoinen.
Uusi salaperäinen, tekee tuloaan.
Kuinka maltan, pitää kaiken sisällä.
Kuinka kestän, kuvion rikkoutuvan.
Silti olen utelias, tahdon tavata tuntemattoman.
Tahdon koittaa, nähdä ja tuntea, vain itsekkäästi nauttia.
Ja kaikki se vain rikkoakseni kuvion - turvallisen, perinteisen.
Vai enkö osaa elää, tätä elämää?
Eikö se ole minun? Onko elämäni muualla? Olenko valinnut väkisin väärän polun? Mihin joudun, ajaudun?
Epätietoisuus on oudointa? En erota oikeaa väärästä tai mustaa valkoisesta.
Kun salaperäinen lähestyy, myös tuttu kaunistuu. Elämä rikastuu.
Voi, onko se väärin? Vai olenko vain vapaa? Vaiko ajatusteni vanki, kenties orja?
Miten monta ajatusta, uutta mahdollisuutta. Tuntematon tarjoaa.
Ja luopuisinko tästä?
Ei en pystyisi, sillä olen ajatusteni vanki, sekä orja.
Niin hyvässä kuin pahassa.
-Severi 12.5.1993
Please, send any comments to Severi@mad.fi